keskiviikko 8. lokakuuta 2014

"Kauhea" vauva-aika?

Kun tulin raskaaksi Pyrystä, sain kauheasti onnitteluja ja iloisia ilmeitä. Hetken aikaa. Jossain kohtaa ne muuttuivat lauseiksi, jotka saivat mut ihmettelemään että miksi ihmiset tekee lapsia, jos se kerran on noin hirveetä? Lauseita, joita kuulin, olivat esimerkiksi:

"Varaudu sit siihen, että oot koko ajan väsynyt"
"Ja J on väsynyt kanssa"
"Teijän parisuhde voi kariutua, koska teillä ei oo enään aikaa toisillenne"
"Sä tuut olemaan koko ajan kärttynen"
"Saat nukkua kokonaisen yön ehkä kun vauva on vuoden vanha"
"Teillä on koko ajan sotkusta"
"Et huolehdi itsestäs, naama rupsahtaa ja hiukset on koko ajan paskaset ja miten sattuu"

Onko mun korvat ainoat, jotka särähtää lukiessa noita lauseita? Onko vauva-aika jollain oikeesti muka noin hirveetä, vai yritettiinkö mua vaan pelotella?
Niin tai näin, kumpikaan vaihtoehto ei kovin positiivista kuvaa vauva-arjesta anna.

-Ei, mä en ole koko ajan väsynyt. Vain aamuisin, mutta niin oon ollut ennen Pyryäkin.
-J ei ole väsynyt, se nukkuu 80% täysiä öitä, koska omaa ehkä maailman parhaimmat unenlahjat. (Mistä niitä saa?)
-Meijän parisuhde ei oo kariutunu, päinvastoin. Mentiinhän me naimisiinki, Pyryn jälkeen. Aikaa meillä on toisillemme sopivasti, ja enemmän sitä saa tekemällä.
-En mä koko aikaa oo kärttynen, vaan sillon jos mua ärsyttää joku asia. Ja sekin tuskin koskaan johtuu Pyrystä.
-Mä oon nukkunu monta kokonaista yötä tän 9kk aikana.
-Meillä ei oo varmaan ikinä sotkusta, koska oon J:n sanojen mukaan siivoushullu. (En oo.)
-Enpä oo ainakaan ite huomannu naaman rupsahtuneisuutta ja hiukset ehdin pesemään joka päivä. Ja jopa laittaa ne hyvin jos ulos neljän seinän sisältä lähdetään.




Miksi tulevia äitejä "pelotellaan" vauva-arjesta? Luulisi heillä olevan muutenkin stressiä, niin sen lisäksi jo äitinä olevat aiheuttavat lisää murhetta kertomalla kuinka "hirveää" lasten saanti on.

Miksei voi kertoa vain niitä positiivisia puolia? Ei jokainen lapsi kuitenkaan ole samanlainen. Ja ymmärrän, että ei kaikkien vauva-arki ole ruusuilla tanssimista ja jos jollakin on hermo välillä kireellä, mutta nekö on ainoat asiat joita voi ilmaista?

Toki minäkin olen hyviä puolia kuullut ja loinkin omat mielipiteeni asioista, mutta kaikki eivät myöskään ajattele samalla tavalla kun minä, ja ottavat jotkut lauseet ihan tosissaan. Varsinkin hormoonihuuruissa.

On mullakin vaikeita hetkiä ollut Pyryn kanssa, mutta se on ehkä 20% koko vauva-ajasta. Loput 80% on onnelista, palkitsevaa ja ihanaa. On ihanaa olla äiti, on ihanaa nähdä oman lapsensa kasvavan ja huolehtia pienestä kun hällä on paha olla.


14 kommenttia:

  1. Mä tiedän jo, että tuun kuulemaan juuri nuo lauseet eräältä taholta. Inhottavaa. Ja tässä ammatissa saa paljon kuulla kaikkea tuollaisia kauhutarinoita, mutta eikö ne oo aika omakohtaisia ne kokemukset kuitenkin? Samoin synnytys, oon lukenut miljoona synnytystarinaa ja jokaisen jälkeen mietin: ei, en ikinä hommaa lapsia. MUTTA jälkeenpäin mietittynä, kahta samanlaista synnytystä tuskin on :) Oli pakko avata näitä ajatuksia kun kerrankin tuli mahdollisuus!

    Eiköhän se loppujen lopuksi oo palkitsevaa tuo äiteys. Kivasti ja suoraan kirjoitettu Neea! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se inhottavaa.Juurikin näin, kahta samanlaista lasta ei ole, eikä ole synnytystäkään. Mun siskopuolen synnytys ei menny niinkuin piti, mutta sit taas mun synnytys oli helppo vaikkakin pitkä. Ja siitä voisin kertoa kaikille tuleville äideille, koska se oli mulle niin positiivinen kokemus! Hyvä että avasit, ja mulla on pelkkää hyvää kerrottavaa, vaikka ei meilläkään todellakaan helppoa ole aina ollut! :)

      Maailman palkitsevinta se on. Kiitos!! <3

      Poista
  2. On kyllä outoa kun joku noin on sanonut :/
    Mutta kolikolla on aina kaksi puolta. Hyvä että on mennyt sulla/teillä näin päin. Sitten jos olisi se tilanne, että väsyttää, kämppä on kuin kaatopaikka, eikä ole pessyt hiuksia viikkoon, voi olla helpottavaa ajatella, ettei ole ainoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki, ja niinkuin sanoinkin niin ei meilläkään aina ruusuilla tanssittu ole. Pyryllä oli koliikkia alkuun ja mun imetys meni ihan penkin alle jnejne. Mutta mun on vaan vaikea uskoa, että jollain olisi koko ajan noin? Tietysti masennus on asia erikseen, mutta täysterveen perhen arki ei voi noin synkkää joka päivä olla. Eihän? Kauheaa jos näin on! Mutta vaikka 3/7 päivää viikossa olisi hankalaa itsellä, en mä haluis sitä purkaa tulevaan tuoreeseen äitiin joka ottaa kaiken sanomisen kirjaimellisesti ja kenellä ei ole päivääkään kokemusta vauva-arjesta!

      Poista
  3. Mä myös oon saanut kuulla noi kaikki lauseet ja eihän ne pitäneet paikkaansa sillon kun Helmin sain. Päinvastoin oikeastaan, mä kuurasin meiän kämppää ihan hulluna joka päivä kun aattelin ettei vauva nyt voi "likasessa" olla :D Ja jotenki se synnytyksen jälkeinen löllö olemus ällötti nii sit yritin panostaa naamaan ja hiuksiin ees jonkun verran.
    Mutta nyt kun näitä pieniä on kaks ja mä oon viikot yksin näiden kanssa niin hohhoijaa eipä sieltä peilistä enään kovin freesi nea tuijota takasin :D Tänäänki kun anoppi tuli aamulla käymään niin oli vähän nolo fiilis kun yleensä mun kämppä on vimpan päälle siisti ja nyt sitä saa hävetä.. Mutta sitten kun Jere on täällä ni mulla riittää ihan erilailla sitä energiaa siivoomiseen ja itteni laittamiseenki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpompaahan se tosiaan on kun on vaan yks, en sitä kiellä :) Ja kun meitä on 4 niin tuun varmasti huomaamaan sen, että välillä ei vaan jaksa puunata kämppää tai muutakaan ylimäärästä :D Siksi tukiverkostokin ja apujoukot on hyvin tärkeitä :) Ja ei meijänkää kämppä kiillä puhtaudesta, vaan on perussiisti; vaatteet kaapissa tai pyykkikorissa, astiat tiskikoneessa eikä altaassa jne :D Mutta pääsääntösesti mä ainakin nautin lapsen kasvattamisesta, vaikka se välillä haastavaa onkin <3

      Poista
  4. Kyllä nuo lauseet itseeni sopiviksi tunnistan, mutta en niitä kenellekkään ääneen menisi sanomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti moni muukin tunnistaa, mutta toivon silti ettei kenenkään arki ole tuollaista joka päivä<3 Ja niin, en mäkään sanoisi! Enkä sano, vaikka välillä huonoja päiviä on.

      Poista
  5. Oon myös kuullut samat lauseet. Ja ihan turhaan. Sitä jännitti sitten että millaista se sitten on, vaikka elämän parhaita hetkiä elää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta! ♥ Ja vaikka olisikin huonoja päiviä välillä; jaksan aina etsiä jonkun positiivisen asian päivästä (ei perhe tai muu itsestäänselvä asia) ennen kun meen nukkumaan, jotta elämä tuntuis taas helpommalta :) Ja se on mun ja monen muunkin mielestä paras ominaisuus mussa! Suosittelen kaikkien tekevän niin :)

      Poista
  6. Itsekin kuulin noita joiltain tahoilta silloin aikoinaan... No meidän kohdalla tuo, että parisuhde voi kariutua, melkein pitikin paikkansa, mutta ei kylläkään johtunut ne asiat meidän pojasta. Ja kyllä osa noista muutenkin pätee meikään, varsinkin tuo väsymys. Olin ekan puoli vuotta kuin joku zombi, mutta sitten se helpotti kun poika alkoi nukkumaan täysiä öitä.

    Mulla on nyt lähipiirissä useampikin nainen, joka odottaa esikoistaan. Ei tulisi kyllä äkkiä mieleen sanoa noin. Kerron vain omista kokemuksista kysyttäessä, mutta kyllä se vauva-arki on jokaisen kanssa erilaista. Meillä on ollut (ainakin omasta mielestä) maailman helpoin vauva, mutta jos toinen tulisi niin voisi olla ihan päinvastoin. Mutta tuollaisilla lauseilla tosiaan vaan pelotellaan tulevii äitei, vaikka muutenkin varmasti on pienimuotoinen paniikki sen vauvan kanssa pärjäämisestä.

    Itse en kyllä vaihtais lähes 4v kestänyttä äitiyttäni mihinkään. :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit sanat suustani :) Kyllä mäkin olin pirun väsyny Pyryn koliikin aikaan, mutta ei se koko aikaa kestänyt. Ja on meilläkin riitamme ollu J;n kanssa, silti päädyttiin naimisiin. :)

      En vaihtaisi minäkään! ♥

      Poista