Näin ei kuitenkaan aina ole.
Asutaan kotona ja edelleen oletetaan, että vanhemmat maksaa ja tekee kaiken. Tottakai jos Pyry haluaa asua kotona vaikka 20v asti niin saa asua, mutta hän saa kyllä pitää sitä taloutta yllä samalla tavalla kun me J:n kanssa, eikä asua siivellä. Monissa perheissä lapset (tai no ne aikuiset) asuu täysi-ikäisinä vielä kotona, mutta eivät osallistu talouden ylläpitämiseen mitenkään. Eivät rahallisesti (esim. ruoka) eivätkä kotitöitä tehden. Kyllä mä haluaisin, että mun lapsi ottaisi vastuuta ja harjoittelisi yksin asumista kotona maksaen laskuja ja käymällä ruokakaupassa sekä tekemällä ruokaa.
Riidat. Riitely tapahtuu "olenainaoikeassa" -menetelmällä, eikä tulla yhtään toista puoliväliin vastaan. Syytetään ja huudetaan, eikä asioista pystytä puhumaan niin kuin aikuiset. Ja tästähän lapsi ottaa mallia. Ja jos lapsi tekee väärin, niin hälle huudetaan? Miksi? Jos jokin menee rikki ja lapsi tietää, että nyt kävi hassusti niin miksi pahentaa lapsen mieltä huutamalla asiasta? Kun voi yksinkertaisesti kysyä lapselta miksi noin kävi ja voisitko pyytää anteeksi. Kaikki me ollaan ihmisiä, jokaiselle sattuu virheitä. Kukaan ei ole täydellinen, et edes sinä.
Yökerhot. Jokainen 17-vuotias odottaa kuin kuuta nousevaa sitä päivää, että täyttää 18 ja pääsee baariin. Ei siinä, kyllähän minäkin kävin baareissa, mutta en sentään joka viikonloppu. Vaikka mulla olikin poikaystävä ja oli muutakin tekemistä, mulla olisi ollut mahdollisuus käydä joka viikonloppu. Eniten mä odotin, että saan ajokortin ja olla itse vastuussa omista tekemisistäni. Vanhemmat ovat tehneet sitä jo 18 vuotta, joten nyt oli mun vuoro. Tapansa tietysti kullakin, jos viihtyy joka viikonloppu baarissa viinahuuruissa niin mikäs siinä.
Tässä kohtaa painotan, että EN yleistä. Kirjotukseni ovat omia mielipiteitäni ja tapahtumat ovat poikkeustapauksia. Tämä ei siis todellakaan koske jokaista juuri täyttänyttä - 30 vuotiasta aikuista.
Pointtini oli siis:
Minkä ikäisenä saa vielä olla lapsellinen/lapsenmielinen, missä menee raja?
Milloin pitää alkaa ottamaan vastuuta?
Milloin aletaan olemaan oikeesti aikuisia?
Edelleen omasta mielestäni, nykyään nuoret ovat erittäin uusavuttomia. Miksi? Eivätkö vanhemmat oikeesti kotona enään opeta lapsilleen miten keitetään perunoita ja tehdään jauhelihakastiketta? Ja että miten käytetään pesukonetta ja silitetään vaatteita? Ja eikös näitä koulussakin opeteta? Vai eikö nuoria vaan kiinnosta. Ymmärrän, että maailma on kehittynyt ja on kaikenmaailman pelikonsoleita, tablettia, tietokonetta, älypuhelinta jne. Mutta eikös vanhempien tehtävänä ole ohjeistaa lapsia käyttämään näitä viihdykkeitä sitten kun läksyt ja kotityöt on tehty?
Nuori vetoo siihen, että pitää kavereita nähdä. Mitä kavereiden kanssa näkemistä se on kun nuoret istuu puistossa ja juttelee keskenään PUHELINTEN välityksellä. Oikeesti? Eikö enään mennä rannalle uimaan ja pelaamaan rantalentistä/-futista? Piknikille? Ei. Sinne mennään istumaan varjoon ja päivittämään fb: "Me ollaan rannalla, jee! -henkilön Mikko Mallikas kanssa."
Millon tulee vastaan se sukupolvi, että nuoret osaa tehdä ruokaa itsenäisesti, auttaa itsenäisesti kotitöissä, keskustella asioista, olla päivä ilman puhelinta ja pitää hauskaa kavereiden kanssa, ottaa vastuuta tekemisistään ja lakkaa heittäytymästä marttyyriksi ja lapselliseksi kun on jostain vakavasta asiasta kyse.
Voidaanko me luoda uudelleen tälläinen sukupolvi?
Peace!
Niin samaa mieltä!
VastaaPoistaHyvä etten ole ainoa joka ajattelee näin :D
PoistaOon samaa mieltä, mutta ite oon ainakin vielä toistaseksi "forever young" -tyyppinen ihminen ja haluun nauttia huolettomuudesta ja nuoruudesta vielä kun voin. Käyn melkein joka viikonloppu baarissa ja löydän itseni jatkoilta mitä kummallisemmista paikoista, mutta silti haaveilen omasta perheestä ja omakotitalosta. Maksan oman vuokrani ja olen itsenäinen, mutta toisaalta mulla on vähän peter pan -syndrooma, eli en halua kasvaa aikuiseksi :D Joka kerta kun mietin että lähdenkö extempore-reissulle kavereitten kanssa vai jäänkö kotiin säästämään rahaa, valitsen ensimmäisen vaihtoehdon :) ehdin olla aikuinen koko loppuelämäni, miksen siis nyt nauttisi siitä, ettei mulla ole vastuulla ketään muuta kuin mä itse. Mun mielestä aina voi olla vähän villi ja lapsenmielinen, kunhan tietää missä menee raja ;)
VastaaPoistaNiin ja sitten vielä tosta ekasta lauseesta - mä nään 18-vuotiaan vielä teininä.
PoistaSiis joo, tottakai jokainen saa elää elämänsä huolettomasti ja mennä miten haluaa (jos ei ole vastuuta; lapsi, lemmikki tms.) mutta siis just toi että pystyy ja HALUAA kuitenkin maksaa omat laskunsa ja elättää itsensä. Siitä tässä varmaan enemmän oli kyse :) Ja omaa hyvät käytöstavat ja osaa käyttäytyä asianmukaisesti. Eiköhän meissä jokaisessa asu villi lapsenmielinen ihminen, mutta juuri näin että osaa käyttää sitä muotoa tilanteen tullen ja vetää sille rajan ;)
PoistaJa kyllä, mäkin nään 18-vuotiaan teininä, mutta lain mukaisesti aikuinen tuon ikäinen on, ja pitäisi osata tarpeen tullen käyttäytyä myös sen mukaisesti :D
Eli ei, en tässä postauksessa tarkoita, että kukaan yli 18v ei saisi käydä baareissa, matkustella, tai tehdä mitä lystää, vaan että TARPEEN TULLEN osaa käyttäytyä ikäisensä lailla, eikä heittäytyä marttyyriksi ja lapselliseksi :) Ja että nykyajan vanhemmat voisivat lapsilleen opettaa käytöstapoja ja elämisen taitoja, sillä huolestuttavan usein törmään 8-vuotiaisiin jotka varastelee, huutelee vittua ja saatanaa sekä jotkut jopa vetelee niitä poskareita.
Ihan samaa mieltä oon sun kanssa, halusin vaan tuoda toisenlaisen näkökulman tähän :)
PoistaJep, ja hyvä niin! :)
PoistaTää teksti jäi hirveesti mua ihmetyttämään.. en tiiä mitä tästä pitäis ajatella. On hienoa että tuot mielipiteesi esille ja aika vahvastikkin.. mutta kun kaikki ei yksin kertaisesti saa töitä saatika kelalta mitään tukia niin miten 18v voi edes osallistua laskujen maksamiseen.. ? Se on mun mielestä onni että on töitä.. mutta ei 18vuotias eikä 20vuotiaskaan mielestäni ole vielä aikuinen.. elämä opettaa ja koko ajan .. tottakai ynmärrän jos susta tuntuu aikuiselta siks että oot naimisissa ja sulla on lapsi. Mutta yhtä lailla ulkomailla se tehdään vielä nuorempana ja sekin on vielä lapsi. Mutta mielipiteensä jokaisella.. jäin vaan miettimään.. t. 21v kotona asuva opiskelija joka ei töitä saa vaikka siivojasta-marjanmyyntiin-kaupan kassalle hakenut olenkin :)
VastaaPoistaNo mutta kyllähän opiskelija kelalta tukia saa? Ja mun pointti oli että pitäisi osata käyttäytyä niinkuin aikuinen, sä olet sentään etsinyt töitä jne, jotkut kun ei pistä tikkua ristiin sen asian suhteen. Ja mun mielestä 18 & 20-vuotiaat ei oo mitään kakaroita enään, siitä ei pääse yli eikä ympäri :D Ja kyllä elämä opettaa ja jokainen elää elämänsä miten haluaa. Ja en ota kantaa toisten maiden kulttuureihin, sillä en ole niihinperhetynyt. :)
PoistaMinun mielestä 18 vuotias ei ole lähellekkään aikuinen, yleisimmin ei vielä edes valmistunut ammattiin, jolloin ei voi itse pääasiallisesti tienata elantoansa. Itse ainakin haluan viettää nuoruuteni nyt, enkä halua alkaa havittelemaan nuoruuttani 30 vuotiaana jo perheen perustaneena ja vakiintuneena, sillä tätäkin näkee turhan usein. Ymmärrän kuitenkin kantasi vastuun kantamisesta kotitöissä ym sekä omien asioiden hoitamisessa, mihin ei voi kuin itse vaikuttaa.
VastaaPoistaKyllähän moni 18-vuotias on jo töissä vaikka ammatiaan vielä opiskeleekin :) Ja vastuuta voi ottaa muutoinkin kun rahallisesti :) Kyllä mä ainakin pystyn viettämään nuoruuttani tietyllä tavoin vaikka lapsi minulla onkin :)
PoistaMusta on vaan hyvä että tää aihe tuo erilaisia kantaanottoja todistaen että kaikilla ei tarvitse olla samat mielipiteet asioista, olemmehan erilaisia kaikki :)