Jouluhössötystä ja vauvakiireitä!

Pienen hiljaiselon jälkeen ajattelin vähän kirjoitella kuulumisia!


Viime viikot menny oikeestaan jouluun valmistelussa, ja huomennahan sekin jo koittaa! Kun ulos katsoo, niin ei siltä kyllä tunnu. Tällä hetkellä siellä on synkkää ja sataa vettä, näyttää syksyiseltä. Kotia ollaan koristeltu joulukuntoon ja se on mukanaan tuonut sentään vähän joulumieltä.

Kuusikin saatiin vihdoin eilen pystyyn, ja kerran se jo meni nurikin, kiitos meijän eläinlauman. Onneksi ei mennyt mitään rikki, ja alla olevat lahjatkin pysyivät ehjinä! Kun vaan pääsisi jo niitä availemaan....

Kuvia mulla ei muuten tällä hetkellä ole laittaa, kun en ole ehtinyt/jaksanut räpsiä! Katsotaan sitten joulun jälkeen!

Huomenna olisi tarkoitus aamulla käydä saunassa, jonka jälkeen tänne meille tulee siskoni ja hänen kihlattunsa joulupuurolle! Iltapäivällä käydään J:n porukoilla syömässä ja illasta mennään näillä näkymin meidän mummille, johon kokoontuu sitten mun sukulaisia.

Viime yö oli, noh, melko jännittävä. Mulla alko klo 21.55 supistelemaan kipeesti, ja niitä alkoi tulla 10-12min välein. Joskus klo 23 jälkeen otin panadolin ja ajattelin mennä vähän lepäämään. Ajatukseksi se jäi. Supistelut jatkui n. klo 1.15 asti, jonka jälkeen ei enään tullut yhtään. Ah, pääsi nukkumaan. Juniori varmaan pienessä mielessään mietti "hähää, empäs mamma tuukkaan vielä tänään, kunhan kiusaan!"

Onneksi ei tullutkaan, en millään olisi halunnut viettää joulua sairaalassa! Vaikka kyllähän sekin vielä on mahdollista...

Tänään ollut pirteempi olo, vähän aamulla oli vatsa ja jalat turrat siitä kivusta, mutta nyt on jo ihan normaali olo! 

Illemmalla olisi tarkoitus lähteä J:n kanssa syömään kahdestaan johonkin, tänään kun tuli yhteisiä vuosia täyteen 3! <3 Näihin kolmeen vuoteen on mahtunut kaikenlaista. Ollaan muutettu kolmesti, käyty ulkomailla, laivalla, riidelty, naurettu, pidetty hauskaa, haettu kissa (taino minä hain, hihi), ostettu koira, ja viimeisimpänä vauva tulossa. Jos mun täytyis sanoo mun elämästä parhaat vuodet niin ne olis ehdottomasti nämä kolme. Vihdoin mulla on rinnalla ihminen joka oikeesti rakastaa ja välittää. Enkä enempää voisi toivoakkaan.

Hmhn, menipäs taas söpöilyksi. Ehkä tähän söpöilyyn on hyvä lopettaa ja toivottaa teille kaikille lukijoille ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta! <3

Seuraava kirjoitus jää mysteeriksi, niin vähän aikaa enään laskettuun. Tänään raskausviikkoja kasassa 38+2, eli viikko ja 5 päivää olisi jäljellä. Eimaltaenäänyhtään!!



Neea

5 asiaa joita rakastan itsessäni.

Ihana Saltsu viskas mua taas haasteella! 

Tarkoitus on kertoa viisi asiaa joita rakastaa itsessään. Ja vielä perustella miksi.

Minulle, joka olen kauan kamppaillut itsetuntoni kanssa, tää todellakin on haaste.

Otin kuitenkin sen positiivisin mielin vastaan ja pitkän vääntelyn jälkeen kaikki 5 kohtaa tuli kokoon.

1. Auttavaisuus.

Jos jollain on oikeesti hankalaa elämänsä kanssa, mä tahdon auttaa. Sen verran mitä itse kykenen. Vaikka itellä menis kaikki päin puuta. Joskus oon ollu tän asian kanssa aika varomaton ja hyvällä mielin auttanut toista, saamalla vastineeksi paskaa niskaan. Mut silti mä oon edelleen tällänen. Autan jos pystyn. Vaikka vaan kuuntelemalla murheita.

2. Silmät.

Mietin et laitanko ulkonäöllisiä asioita, mut tää oli ainut jonka halusin tuoda esille. Syy on se, että mua on koko mun pienen ikäni kiusattu tästä. Kyllä, mun silmistä. Koko ala-asteen, ja alku yläasteen ajan sain kuulla haukkuja niistä. Lapset osaavat sanallisesti olla julmia, ja tässä on yks syy mun kolahtaneeseen itsetuntoon. Mut mä oon osannu kääntää tän asian omaksi edukseni. Mussa on jotain erikoista. Ja tänä päivänä osaan olla siitä ylpeä.

3. Positiivisuus.

Mä osaan kääntää melkeen kaikki asiat positiivisiksi. Jos mulla on paska päivä, mä illalla ennen nukkumaanmenoa mietin yksin niitä hyviä asioita mitä mulla on sinä päivänä ollut ja mitä mulla elämässä on. Ettei tarvitse murehtien, vihaisena mennä nukkumaan. Joitain ehkä jopa joskus ärsyttää, kun mä yritän kääntää asioita positiiviseks. Mut mun mielestä elämä on liian lyhyt murehtimiseen ja murjottamiseen. En väitä, ettenkö ite olis joskus naama norsun ......., tottakai jokanen joskus on! Mut sen ei tarvitse kestää kun sen pienen hetken.

4. Rehellisyys.

Mä en tykkää valehtelusta. En että mulle valehdellaan, tai että mä valehtelen. Valkoiset valheet asia erikseen. Mä oon nuorempana saattanut valehdella asioista, ja siitä ei oo ikinä seurannut mitään hyvää. Ja miks seuraiskaan? Valhe sattuu aina enemmän kun totuus. Mä arvostan, jos joku tulee suorasanaisesti sanomaan mulle totuuden, oli asia sitten mikä tahansa.

5. Huumori.

Mä osaan olla hauska. Ja nauraa itelleni vaikka oon välillä ihan pönttö.

 

Haastan Jannan, Miisan ja Roosan!

Toivepostaus; Minun ja J:n tarina

Tasasen äänestyksen jälkeen tämä aihe voitti pisteellä! Eli tässä postauksessa kerron teille, miten minä ja J päädyttiin yhteen. <3

Ensimmäisen kerran me ollaan J:n kanssa tavattu kesällä v. 2009. 

J on siis mun siskon kihlatun hyvä ystävä, joten sen kautta ollaan nähty ja hengailtu. 

Olin tuolloin 15-vuotias, ja J täyttänyt/täyttämässä 19v. No mähän kattelin jo sillon, että ompahan kivan näkönen miehen alku, mutta ''suuren'' ikäeron takia ajattelin, että

"Eihän se nyt musta voi kiinnostua?"
"Mähän oon ihan kakara siihen verrattuna!"

Eikä siitä mitään silloin tullutkaan! 

Noh, se kesä meni niin että välillä aina nähtiin jossain, harvemmin mitään syvällisempää puhuttiin jne. Ja sitten alkoikin koulut ja J lähti jossain vaiheessa armeijaan. 

V. 2010 lopputalvella/keväällä nähtiin silloin tällöin kun J oli armeijasta vapaalla. Yleensä törmättiin jossain bileissä mihin olin siskon ja hänen kihlattunsa mukana mennyt käymään moikkaamaan J:tä ja muita heidän yhteisiä kavereitaan, joita mä en sillon edes tuntenut.

Silloinkin kattelin taas J:n perään, mutta edelleen en mitään yrittänyt sillä
 a) olin mielestäni edelleen ihan kakara verrattuna häneen ja
 b) J:llä oli omia muita naishuoliansa!

Jossain vaiheessa sitten rupesin itse seurustelemaan taas mun exän kanssa (meillä oli oikeestaan semmonen on/off -suhde koko ajan), en enään edes muista milloin tuon viimeisen kerran ruvettiin seurustelemaan, varmaan jossain kevään/kesän tienoilla. Joten siinä vaiheessa sitten unohdin kokonaan J:n ja jatkoin elämääni ja keskityin opiskeluun.

Noh, kesä meni ja koitti syksy.

J pääsi syys-lokakuussa pois armeijasta. Siskon kihlattu oikeestaan asui meillä väliaikaisesti, en muista syytä.. Mutta kuitenkin, T oli meillä, joten J kävi aina moikkaamassa häntä töiden jälkeen ja pitämässä seuraa.

Muistan, että olin tuolloin pitkällä sairaslomalla, useempia viikkoja, en kyllä syytä muista siihenkään. No eihän mulla sairaslomalla ollut oikeestaan mitään tekemistä, niin hengailin sitten T:n ja J:n kanssa! Tässä vaiheessa sanon, että seurustelin edelleen, joten en edes miettinyt J:stä mitään kummempaa. (Olinhan jo muutamaan kertaan tyrmännyt ajatuksen meistä yhdessä.) 

Muutaman päivän jälkeen, kun oltiin juteltu kaikenlaista ja tehty n. 100 sudokua (jep, sudokut oli meijän yhteinen juttu, joka oikeestaan ajoi meidät yhteen!), aloin ehkä vähän ihastumaan J:iin, ja huomasin, että hän rupesi käymään meillä mun, ei T:n takia!

Kuitenkin edelleen seurustelin vielä silloin, joten hillitsin kaikki ajatukseni.

Joskus loka-marraskuun aikana sitten erottiin mun exän kanssa (J ei ollut siihen syynä, vaikka kaikki silloin niin spekuloivatkin, koska liikuimme paljon yhdessä.)

Marraskuussa oli mun 17v synttärit, ja J tuli sinne mun siskon ja kihlatun mukana, ja muistan, että hän oli ostanut mulle lahjaksi pinkin virvelin (<3), koska oltiin puhuttu että hän opettaisi mua kalastamaan kesällä. Ja opettikin!

Silloin meillä oli jo vähän ehkä pientä säätöä, mutta oltiin hissuksiin, koska ei haluttu kertoa kenellekkään vielä. Muutama hyvä ystävä tiesi jotain.

Joulukuussa 2010 ruvettiin sitten ihan "virallisesti" seurustelemaan, eli vanhemmille ja ystäville kerrottiin, vaikka suurinosa varmaan oli jo huomannutkin!

Mä ehkä eniten jännitin, et miten mun vanhemmat suhtautuu meihin, kun meillä oli kuitenkin ikäeroa sen 3 vuotta (kauheen paljon!!!), vaikka olinkin jo melkeen täysi-ikäinen.

Kyllä ne ehkä alkuun oli vähän epäileviä, mutta nyt mä luulen et ne on ilosia siitä, että oon noin ihanan ja hyvän miehen löytänyt rinnalleni. :)

 Nyt yhteisiä vuosia tulee 23.12 kolme. Mulla ei oo ikinä ollut näin pitkää suhdetta, koska jossain vaiheessa se ihastumisen tunne on lopahtan, tai tullut muita erimielisyyksiä. J:n kanssa ei oo koskaan tullut sellasta tunnetta. Mun sydän edelleen pamppailee kun kuulen, että J ajaa auton töiden jälkeen pihaan.

Nyt me ollaankin ihan kohta perhe.

En olis kyllä tuolloin vuonna 2009 uskonut, että mä joskus meen kihloihin tuon kanssa, saatika saisin lapsen.

Ei meijänkään suhde aina oo ollu ruusuilla tanssimista, mut mitään hetkiä en vaihtais pois. Rakastan tota hönöpäätä ihan mahdottomasti.<3


Koska kysely oli niin tiukka, ajattelin että jossain vaiheessa voisin tehdä postauksen myös sijasta 2, eli meidän kodista!



Neea

11 kohdan haaste.

Sain haasteen Sallalta!

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

11 faktaa minusta.

1. Olen harrastanut jääkiekkoa 11 vuotta ennen raskauttani.

2. Olen aina oikeassa. Silloinkin, kun olen väärässä.

3. Ahdistaa, jos kotona on sotkuista. Pakko siivota, vaikka keskellä yötä.

4. Rakastan leipomista.

5. ...Ja neulomista.

6. Haluan vähintään 3 lasta.

7. Haluaisin sisustusalalle töihin.

8. Mulla on ahtaanpaikankammo.

9. ...Ja korkeiden paikkojen.

10. Mulla on toisinaan huono itsetunto. Raskaus pahensi.

11. Rehellisyys on mulle tärkeintä. Vaikka sattuis.

Sallan heittämät kysymykset:

1. Paras luonteenpiirre sinussa?
Oon hyvä kuuntelija ja auttavainen
 
2. Entä huonoin?
Saatan joskus kimpaantua herkästi pienistäkin asioista
 
3. Mitä ottaisit autiolle saarelle mukaan?
Ruokaa. Paljon paljon ruokaa.
 
4. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?
Puoliksi täynnä.
 
5. Parasta joulussa?
Helppo. Ruoka. Ja lahjat. Ja perheen kokoontuminen. No okei, kaikki.
 
6. Mieluisin joululahja-toive?
Hmm.. Välittäminen ja ajatuksella&rakkaudella tehty lahja. Vaikka vaan halaus.
 
7. Onko sinulla omituisia pakkomielteitä? Mitä?
On, moniakin. Pahin ehkä kuitenkin et jos laitan jonkun tavaran johonkin, ja joku menee siirtää sen paikkaa, niin pakko käydä siirtämässä se takas alkuperäselle paikalleen.
 
8. Mistä blogisi kertoo?
Musta, mun elämästä ja mun perheestä. Arjen askareista ja mietteitä raskaudesta ja vauvasta.
 
9. Jos saisit päättää, mikä supersankari olisit?
Superman. Koska se osaa lentää.
 
10. Paheesi?
Herkut. Jos joku heittäis haasteen et pitäs ryhtyy herkkulakkoon, en pystyis.
 
11. Luetko haastajan blogia? Mikä siinä on parasta/kurinta?
Luen. Tykkään Sallan tavasta kirjottaa, ja rehellisyydestä. Varsinkin kun tuntee ihmisen vuosien takaa, niin on helppo lukea blogia kun ymmärtää täysin mitä tarkoitetaan. Kurjinta? Hmm. Ei nyt tuu mitään.
 
Minun kysymykset haastetuille:
1. Kuka sinä olet, viidellä sanalla?
2. Oletko jouluihminen?
3. Tämän päivän hyvä tekosi?
4. Mitä teet työksesi/opiskelet?
5. Miksi bloggaat?
6. Pidätkö kaupungista/kylästä, jossa asut?
7. Oletko enemmän kesä- vai talvi-ihminen? Miksi?
8. Ketä perheeseesi kuuluu?
9. Sinun hyvät, ja huonot puolesi?
10. Luetko haastajan blogia?
11. Sen parhaat ja huonot puolet?


Haastan

http://jannakajas.blogspot.fi/
http://miisamama.blogspot.fi/
http://nuorenodottajanajatuksia.blogspot.fi/


Sallan kanssa luetaan ilmeisesti niin montaa samaa blogia, etten viittiny heitä haastaa myös :D Eli nää saa riittää, enempää en etsi.

"Siellä se pieni vauva jatkaa pienesti, mutta hyvin kasvuaan"

Näin mulle sanottiin tänään neuvolassa. <3

Vihdoinkin kun pääsin sinne. Piti päästä jo viime viikon keskiviikkona, mutta omassa neuvolassa henkilökunta sairaana niin pääsin vasta tänään, ja ihan toiseen neuvolaan.

Vauvalle kuuluu vain ja ainoastaan hyvää, niinkuin tälle mammallekkin! On kuulemma todella hyvin liikkeisiin reagoiva pikku jätkä. <3

Jep, I feel it.

Ajatella, että enään vähän reilu 3 viikkoa jäljellä.

Hui.

Kohta mulla on oma lapsi, omaa lihaa ja verta oleva pieni ihminen sylissä. 

Viime viikot oon nähny painajaisia melkeen joka yö. Jotenkin sitä alitajuisesti pelkää tulevaa, vaikka samalla sitä odottaa innoissaan.

Entä jos se menee rikki?

Ku se on niin pieniki.

Entä jos mä en pysty tai osaa hoitaa sitä kunnolla?

Hölmöjä kysymyksiä, tottakai mä opin sitä oikein omalla tavallani hoitamaan. Ja onhan mulla J apuna, mun kaikkein tärkein voimavara.

Nää viimeset viikot aion kaikista kivuista huolimatta nauttia loppuajasta kaikin siemauksin!

Salaa kuitenkin toivon, et nää viikot menis nopeesti <3

Neea

Pikkujouluilua ja rakkautta ilmassa!

Tää oli varmaan ensimmäinen vuosi, kun vietettiin jonkinmoisia pikkujouluja! Luvassa oli hyvää jouluruokaa ja ihania ystäviä. 
Nyt on ainakin varmistettu, että mä oon tänä vuonna saanut jouluruokaa jos joutuu joulun muuten viettämään sairaalassa!

Ompahan huono kuva.. Keittiö joulukuosissa!

Oli kyllä mukava itsenäisyyspäivä, sääkin oli oikein luminen ja talvinen.

Siitä päästäänkin sitten lauantaihin, mun ja J:n päivään! Meille tuli tasan vuosi kihloissa oloa täyteen <3 Aamu alkoikin hyvällä aamupalalla, ja sain mä vähän lahjojakin!

Täydennystä kokoelmaan!

...ja lisäksi tälläset kaunokaiset!

Itse annoin J:lle avaimenperän, johon etupuolelle on kaiverrettu meidän kuva ja pvmäärä, ja toisella puolella pieni runo. :) Lisäksi olin askarrellut kortin ja muutaman itsetehdyn lahjakortin! 

Myöhemmin lähdettiin ajamaan kohti Saloa ravintolaan ja syötiinkin oikeen pitkän kaavan kautta. Oli kyllä erittäin hyvää ruokaa!

Ravintolaan lähdössä!

Sitten hieman vauvakuulumisia..

Salosta kotiin päästyä mulla alko todella kovat kivut alavatsassa joka veti jalkoihin asti.. Ei auttanut kävely, istuminen tai makaaminen. Mulla on aikasemmin ollut supistuksia, mut nää ei ollu sellasia, ainakaan mun mielestä, kun ei edes vatsa mennyt silleen kovaksi. Pääsin sitten sängylle makaamaan kun aattelin että se auttaisi, mutta se kipuhan vaan pahentu. Siitä en sitten päässytkään liikkumaan enään, jokainen milli johonkin suuntaan sattui. Ja mä en yleensä hirmu pienestä valita. Tuntui kun joku olisi hyppinyt alavatsan päällä ja samalla iskenyt kymmenellä puukolla siihen.

Onneksi ne sitten loppujen lopuksi menivät ohi, kyllä vaan vähän säikähdin että mitä ne oli..

Ja koko sunnuntain olikin vatsa ihan turta siitä kivusta, ja on vähän edelleenkin. Tänään mulla piti olla neuvola (tai piti jo oikeestaan viime keskiviikkona olla), mutta siirtyi taas kun siellä on henkilökunta sairaana. Onneksi huomenna pääsen, tosin en omaan neuvolaan. Täytyy muistaa kysyä, että onko tollaset kivut ihan normaaleja.

Mun hyvä ystävä myös yllätti mut viikonloppuna kertomalla, että on ostanut itselleen ja mulle synttäri-/joululahjaksi liput Cheekin Olympiastadionin keikalle 23.8.2014!! Oli kyllä erittäin mielyttävä ja iloinen yllätyslahja! <3 En malta odottaa. :)

Viikonlopun aikana tuli myös vähän neulottua, sain valmiiksi vauvalle haalarin! Meinasi kyllä hermo mennä tota tehdessä, kun mulla oli niin surkea ohje.. 

Mutta ihan söpö siitä loppujenlopuksi tuli!

Oon kyllä todella onnellinen mun elämään tällä hetkellä, ei pysty edes sanoin kuvaamaan tätä tunnetta. <3 

Voisin jakaa tätä rakkautta vaikka koko maailmalle!! 

Ihanaa viikonalkua lukijoille! Älkää murehtiko turhia asioita vaan nauttikaa joka päivästä, jonka saatte viettää rakkaidenne/ystävienne kanssa!

Rakkaudella, 

Neea

Joulu- ja sisustusintoilua

Tämä viikko on mennyt oikeestaan sisustamisessa ja kämpän laittamista joulukuntoon. Iski tiistaina kauhea sisustusinto ja oli pakko päästä toteuttamaan taas itseäni.
Ja sain valmiiksi vauvan sängytkin! Kissakin kävi tutustumassa kehtoon, kusemalla sinne. Joskus tekis mieli tehdä tosta termiitistä rukkaset....

Pinnasänky makkarissa. "Vauva nukkuu" -kyltti makkarin ovessa

Kehto olohuoneessa

Olohuoneen koristelua

Talon edustaa

Semmoista saanut aikaan tällä viikolla. Huomenna pidetään täällä meillä pikkujoulut, muutama ystävä tulee syömään meille ja viettämään iltaa. 
Ja lauantaina onkin minun ja J:n päivä, meille tulee vuosi kihloissa oloa ja sen kunniaksi aateltiin käydä ulkona syömässä <3 Eli mukava viikonloppu tulossa!

Eilen käytiin tutustumassa sairaalan synnytysosastoon, ja siihen uuteen puoleen jonka he olivat saaneet rempattua! Nähtiin myös alle vuorokauden ikäinen vauva, sydän suli. <3 Vielä olis 4 viikkoa odottelua!! Ei kyllä jaksaisi yhtään enään vaan odottaa... Kaikki on jo valmista, voisit jo tulla? <3



Neea

Sick weekend.

Jep, koko viikonloppu meni sairastaessa. Herättiin lauantaina molemmat kuumeessa, ja mulla kaupanpäälliseks flunssa. 
Onneks tää kuumeilu ei kauaa kestäny, nyt tänään illalla jo molemmat paremmassa kunnossa! Eli viikonloppu sohvan pohjalla peittojen alla kera herkkujen toimi.
Jos ens viikonloppuna sitten juhlisi niitä pikkujouluja! 

Eipä oikeen oo mitään kerrottavaa tästä viikonlopusta, kun ei mitään oikeestaan olla pystytty tekemään. Paljon leffoja katottu ja herkuteltu niin paljon että oikeen turvottaa! Siis tän mahan lisäks.

Ainiin, kyllähän poika pelotteli tulevansa to-pe välisenä yönä. Supisteli klo 22-02.30 mut sit loppu. Onneks. Sais se vielä muutaman viikon kasvaa ja kehittyä! Rakas on yhtä malttamaton kun isänsä. <3 

Tänään aamulla syötiin lettuja aamupalaks, noiden mun miehien kunniaks! Tänään oli siis Oskarin päivä, J:n toinen nimi ja vauvan tuleva toinen nimi. Pitihän munki urhautuu, et vauva saa osansa. ;) 

Nyt ei oo viikonlopulta kuviakaan, toivotaan että seuraava postaus on vähän kuvakkaampi ja on paljon enemmän kerrottavaa! :)

 

Neea